Tämän vuoden alusta alkaen on kaikkien korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitopalvelut lakisääteisesti keskitetty Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle. Kaikkien korkeakouluopiskelijoiden tulee maksaa palveluista oma-aloitteisesti Kelalle terveydenhoitomaksu (71,60e/vuosi). Kyse on veroluonteisesta maksusta eli ei vastikkeesta tietystä palvelusta. Lainsäädännössä on säädetty, että kaikki läsnäolevaksi ilmoittautuneet opiskelijat ovat maksuvelvollisia.


Miksi pienituloisten korkeakouluopiskelijoiden tulee maksaa terveydenhuollostaan verojen lisäksi ekstraa?


Maksu olisi hieman perustellumpi jos opiskelija saisi itse valita haluaako ostaa YTHS:n palvelut vai ei. Valinnanvapautta jättää maksu maksamatta ei kuitenkaan ole. Maksusta ei saa vapautusta esimerkiksi siksi, että käytät YTHS:n palvelujen sijaan työterveydenhuollon palveluja, tai siksi, ettet saa opintotukea. Jos maksua ei maksa voi Kela vähentää maksun ja viivästymismaksun opintorahasta ilman opiskelijan suostumusta. Jos maksua ei saada kuitattua opintorahasta siirretään se ulosottoon. Maksu siis peritään, vaikket käyttäisi palvelua.


YTHS:n palveluita kuvaillaan useasti halvaksi terveysvakuutukseksi. Palvelut koetaan laadultaan paremmiksi kun kunnallisen puolen palvelut. On totta, että palveluista maksettava summa on pieni jos vertaa esimerkiksi markkinoilla oleviin terveysvakuutuksiin. Toivon kuitenkin, että me emme halua USA:n terveydenhuoltomallia vakuutusbisneksineen Suomeen. Haluaisin, että meidän julkiset terveyspalvelut olisivat niin hyviä ettemme tulevaisuudessa tarvitsisi yhtään päällekkäistä terveydenhuoltojärjestelmää.


Mielestäni on tosi kiva saada hyvää ja laadukasta palvelua YTHS:n kautta, mutta minua häiritsee se, että julkisesta keskustelusta jätetään kokonaan pois se fakta, että YTHS luo eriarvoisuutta. Unelmoin terveyspalveluista, jotka saisi samalta luukulta. Terveyspalveluista, jotka olisivat laadukkaita nuorille huolimatta siitä oletko korkeakouluopiskelija vai et. Pohdin josko resursseja kohdentamalla saataisiin tämä mahdollistettua ja palveluja parannettua?

  • Emmi Piippo

Päivitetty: maalis 20

Från och med början av detta år är alla vårdtjänster för högskolestuderande enligt lag koncentrerade till Studenternas hälsovårdsstiftelse (SVHS). Alla högskolestuderanden ska på eget initiativ betala en hälsovårdsavgift (71,60 €/år) till FPA. Det är fråga om en skatteliknande avgift, inte en avgift för någon viss tjänst. I lagen föreskrivs det att alla närvaroanmälda är betalningsskyldiga.


Varför ska låginkomsttagande studerande betala extra för sin hälsovård?


Avgiften skulle vara rimligare om studerande själv fick bestämma om de vill köpa SVHS:s tjänster eller inte. Valfrihet att lämna avgiften obetald finns inte i nuläget. Man kan inte få befrielse från avgiften, exempelvis för att man använder annan hälsovård istället för SVHS eller för att man inte får studiestöd. Om man inte betalar avgiften kan FPA dra av avgiften och dröjsmålsräntan från studiestödet utan studerandes godkännande. Om hälsovårdsavgiften inte går att dra av från studiestödet, går avgiften till utmätning. Avgiften måste alltså betalas på ett sätt eller annat, fastän man inte skulle använda tjänsterna.


SVHS:s tjänster beskrivs ofta som en förmånlig sjukförsäkring. De upplevs ofta som bättre än offentliga tjänster. Det är sant att avgiften för tjänsterna är liten om man jämför den med exempelvis sjukförsäkringar på den privata marknaden. Jag hoppas ändå att något i stil med den amerikanska sjukförsäkringsmarknaden inte etableras i Finland. Istället vill jag att våra offentliga hälsovårdstjänster är så bra att vi i framtiden inte behöver överlappande hälsovårdssystem överhuvudtaget.


Det är väldigt trevligt att få bra och högkvalitativa tjänster via SVHS, men det bekymrar mig att man i det offentliga samtalet utelämnar det faktum att SVHS skapar ojämlikhet. Jag drömmer om hälsovårdstjänster som fås från en och samma adress. Jag vill ha högkvalitativa hälsovårdstjänster för unga oavsett om man är högskolestuderande eller inte. Jag undrar om vi inte genom att koncentrera resurserna kunde förbättra tjänsterna?




  • Emmi Piippo

Turhauttaa, että Suomen joukkuevoimistelussa ja muodostelmaluistelussa saavuttamat MM-kullat, EM-kullat ja World Cup-voitot ovat jääneet kuulematta ja näkemättä. Suututtaa, että urheilussa naisen euro on edelleen noin 3 senttiä. Harmittaa, että viime vuoden Urheilugaalassa vuoden urheilijaksi oli ainoastaan kolme naista ehdolla.


Voimistelun parissa usean vuoden toimineena olen seurannut läheltä sitä, miten hitaasti tasa-arvo sekä yhdenvertaisuus on edennyt urheilusektorilla. Tytöt liikkuvat edelleen selvästi vähemmän kuin pojat. Vähävaraisten perheiden lapset vähemmän kuin varakkaiden perheiden ja maahanmuuttajaperheiden lapset vähemmän kuin kantaväestö. Erot näkyvät jo varhaiskasvatusikäisten lasten kohdalla, ja suurimmillaan erot ovat ala-asteella.


Liikuntakulttuuri, joka olisi yhdenvertainen ja tasa-arvoinen vaatii useiden ennakkoluulojen, vakiintuneiden asenteiden sekä rakenteiden ja käytäntöjen muuttumista. Tukia ja resursseja jaettaessa ei pitäisi ainoastaan tuijottaa harrastajamääriä tai toiminnan määrää, vaan tukea tulisi suunnata enenevässä määrin seuroille, jotka mahdollistavat harrastuksia ryhmille, joilla on heikoimmat lähtökohdat löytää liikuntaharrastus. Tukien tulisi edistää sukupuolten ja eri lajien välistä tasa-arvoa sekä tukea vähävaraisten ja maahanmuuttajataustaisten lasten harrastusmahdollisuuksia. Jos ne urheilulajit ja seurat, joilla on jo valmiiksi tarpeeksi harrastajia saa aina eniten tukea ei erot liikkumisessa tule koskaan tasaantumaan.


Helsinkiläiset allekirjoittakaa kuntalaisaloite yhdenvertaisemman liikunnan ja urheilun puolesta, jonka tein ystäväni Ellinor Juthin kanssa!


Aloite löytyy linkin takaa: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/18798




Ota yhteyttä

  • Facebook
  • Instagram
  • Black Facebook Icon
  • Black Instagram Icon