Etsi
  • Emmi Piippo

Malmin lentoasema

Kuntapoliittista päätöksentekoa, oikeusprosesseja, valituskierroksia, adresseja ja aloitteita. Kymmenetuhannet kaupunkilaiset on vuosien aikana vedonneet Malmin lentoaseman puolesta.

Alueella suurimman osan elämästäni asuneena minua harmittaa kovasti lentoaseman kohtalo. Lentoasema on alueelle historiallinen ja kulttuurillinen ylpeydenaihe. Malmin lentoasema on ollut Museoviraston ja ympäristöministeriön laatimassa valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen luettelossa jo vuodesta 1991,ja kenttäkokonaisuus on myös valittu 2000-luvulla kahdesti kansainvälisen World Monuments Fundin ylläpitämälle maailman 100 uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle. Myös Europa Nostra valitsi Malmin lentoasemakokonaisuuden Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon vuonna 2016.

Malmin lentoasema on myös Suomen ylivoimaisesti suurin lentäjien koulutuskeskus. Malmilla saa yksityisilmailijoiden lisäksi peruskoulutuksensa suuri osa ammattilentäjistä, jotka myöhemmin työskentelevät lentoyhtiöissä. Malmilta tehdään myös etsintä- ja pelastuslentoja (SAR, Search and Rescue) samoin kuin Suomenlahden laivaliikenteen päästövalvontaa osana WWF:n Itämeri-kampanjaa. Harrastustoiminnan osuus Malmin lentoliikenteestä on ainoastaan 10-20%.

Silti lentoasema halutaan ajaa alas.

Malmin lentoaseman kohtalo sinetöitiin käytännössä jo vuonna 2016 Helsingin kaupunginvaltuuston yleiskaavapäätöksellä. Äänet jakautuivat selkeästi: 56–22, viisi tyhjää ja kaksi poissa. Sen jälkeen asiasta on riidelty kauan.

Ennen joulua käräjäoikeus tuomitsi Malmin lentokenttäyhdistyksen vapauttamaan kentän maanomistajalle Helsingin kaupungille tammikuun loppuun mennessä. Tämä on kohtuutonta siksi, että Etelä-Suomeen ei valtion lupauksista huolimatta ole järjestetty korvaavia yleisilmailun toimintaedellytyksiä.

Malmin lentokenttä on hyvä esimerkki siitä, että sillä on väliä ketä äänestää kuntavaaleissa.




3 katselukertaa0 kommenttia